Nuori liikkuja Jesse Anttila

Anttila, Jesse Anttila. Pankaa nimi mieleen. Minä ainakin aion muistaa, sillä nuori ajajalupaus osaa tehdä vaikutuksen. Ihan yrittämättä.

Tapasin 13-vuotiaan Jessen tammikuun lopulla. Olimme tehneet treffit, jossa lähtökohtana oli, että vasta koulun jälkeen.
Jyrki-isän työpaikalla sovittuna aikana minua odottaa nuori mies, joka tervehtii reippaasti ja katsoo suoraan silmiin, ei ihan tyypillistä 13-vuotiaan käytöstä.
Tiedän pojan ajaneen kisoja ympäri Eurooppaa ja matkustaneen toisinaan kisapaikoille yksikseen. Mutkaton nuori maailmanmies, mietin mielessäni hymyillen. Henkilökuva vahvistuu kun juttelemme Jessen harrastuksesta, joka on jo on enemmän kuin vain harrastus. Nuori karting-kuski ei kiihkoile puhuessaan ajamisesta. Aidon palon – intohimon – ajamiseen kuulee äänen sävyistä ja näkee eleistä, jotka pulpahtavat pintaan innostuksen lisääntyessä. Rattiliikkeitä ei isän työhuoneen tuolissa kuitenkaan tehdä, vaan hymyillään vilpittömästi: ajaminen – kilpaa ajaminen on kivaa!

Krossimopo vaihtui karting-autoon

Jesse ei ole pelkästään ajanut, kaikkea on kokeiltu jalkapallosta lumilautailuun.
– Minun taustani on laskettelurinteissä, mutta poika ei innostunut, vaikka sitäkin harrastettiin, hymähtää isä, joka sanoo Jessessä olleen aina energiaa.
– Hyvä, että se liike-energia suuntautuu urheiluun eikä pahantekoon, sanoo Jyrki Anttila. Kotona ei ole pakotettu mihinkään harrastukseen, mutta kaikkea on pantu tarjolle. Jossain määrin on koomista, että kartingia ei ollut tarjolla... Siispä harrastuksen alkulähteille. Jessen pikkusiskon syntyessä isä ajatteli, että nyt hankitaan meidän poikien juttu.
– Niin sitä lähdettiin kokeilemaan. Krossimopo oli valintamme ja sitä harrastettiin, Jesse oli kuusivuotias, muistelee isä Anttila. Eräällä ajokerralla oli vieressä karting-leiri.
Yksi leiriläisistä ehdotti kokeilua:
– Saammeko kokeilla sinun krossimopoa, sinä saat kokeilla meidän karting-autoa! Ja se oli menoa.
– Jesse ajoi pari kierrosta ja sanoi ajon jälkeen silmät palaen: ”Iskä mä haluun tällaisen, tää on mun juttu. Isä ilmoitti, että käytetty auto olisi mahdollista ostaa. Jesse löysi varikolta kaverin, jolla oli myydä käytetty auto. Nyt on sitten päristelty vuodesta 2000 lähtien.

Liikkuminen on Jessen arkinen tapa

Lasten ja nuorten liikkumattomuudesta ollaan aiheesta huolissaan. Jesse Anttilan kohdalla huoli on turha. Talvella kuvioissa on jääkiekko Laser HT:n puolustajana. Treenit on neljä kertaa viikossa ja muutoinkin Jesse menee koulun jälkeen mielellään lähikentälle pelailemaan jääkiekkoa.
Jesse itse arvioi, että hän liikkuu 4-5 tuntia päivässä. Jesse toteaa, että ajamiseen vaaditaan hyvää reaktiokykyä ja fyysistä kuntoa. Jesse haluaakin patistaa nuoria liikkumaan ja kohtaamaan toisten kanssa tekemisen ilo: Yhdessä vaan kavereiden kanssa ulos, sanoo Jesse.
Miten on koulun laita? Isä-Jyrki on tyytyväinen Jessen koulunkäyntiin.
– Mitä enemmän on aktiviteettia, sen parempaa on läksyihin keskittyminenkin, kehuu isä ja on tyytyväinen pojan ajankäytön suunnitteluun.
– Jesseä ei ole tarvinnut patistaa läksyjen tekoon. Hän on itse aktiivinen ja pyytää vanhemmilta apua kokeiden sparraukseen ja koululta tukitunnit tarvittaessa, kertoo isä.
Nuoren maailmanmiehen oma-aloitteisuudesta on hyötyä matkoillakin.
– Jesse on silloin tällöin matkannut yksikseen Euroopan kilpailuihin. Kännykät käyvät kuumina kun varmistelemme täältä kotoa pojan kulkemista. Hyvin on sujunut, sanoo Jyrki Anttila.
Matkoilla ei suomenkielellä pärjää.
– Kielitaito kehittyy maailmalla, englantia on puhuttava. Koulussa englanti sujuu. Lukeminen ja kirjoittaminen on hieman vaikeampaa, mutta pikkuhiljaa sekin kehittyy, sanoo Jesse koulunkäynnistään.

Suomessa ja ympäri Eurooppaa

Ajamisen lisäksi kielitaidolle tulee tänäkin vuonna käyttöä. Kilpailuja on helmikuusta lokakuuhun. Suomen lisäksi kisoja on Italiassa (neljä kertaa), Ranskassa (2), Ruotsissa, Tanskassa ja Espanjassa. Lentokoneella matkustamista on luvassa, mutta jokunen automatkakin kilpailukaluston kanssa.
– Autolla on mukavinta matkustaa. Siinä näkee paljon maisemia, mutta lentämällä tietysti pääsee nopeimmin, tuumii Jesse, joka matkustaa usein tiimin kanssa.
Mistä löytyy rahat kaikkeen?
– Talli (Kohtala Sports) hoitaa osaltaan ja kummiverkosto hankkii yhteistyökumppaneita, tietää nuori Anttila. Kotoakin lienee joku euro satsattu... Jessen kypsyydestä ja ymmärryksestä maailmaan kuvaa, että hän on lastenklinikan kummi.
Minkälainen sitten on huippuajaja? Jesse Anttila saa vastata:
– Ei ole yhtä mallia. Kaikki kuskit ovat omanlaisia persoonia ja heillä on omat vahvat puolensa. Kuskeja ei voi verrata toisiinsa. Niin monet asiat vaikuttavat, sanoo Jesse, ikiliikkuja ja rauhallinen rattimies.

Teksti: Ami Jatila

Kuvat: Pertti Ahonen ja Aakkoset